Ilmanvaihto ja ilmastointitekniikka

POHDINTA Ilmanvaihtokoneen puhallinta valittaessa tulee ottaa huomioon käyttökohde. Puhaltimia on erilaisia ja ne sopivat erilaisiin käyttötarkoituksiin. Kanavapuhaltimet ovat hyvin pieniä ilmavirtoja varten.  Keskipakopuhaltimet sopivat laajalle tilavuusvirta- ja painealueelle hyvin pieniä paineenkorotuksia lukuun ottamatta. Käyttökohteita muun muassa teollisuuskohteet sekä hitsauspaikkojen kohdepoistopuhaltimet. Aksaalipuhaltimet sopivat suuriin tilavuusviertoihin ja pieniin paineenkorotuksiin. Käyttökohteita ovat muun muassa teknisten tilojen jäähdytys, erillispoistot, esikäsittelypuhaltimet ja koneellinen savunpoisto. Todellisessa tilanteessa koteloon asennetulla ja kanavaan tai kammioon  liitetyllä puhaltimella ei päästä kyseiseen hyötysuhteeseen, koska  puhaltimen imu- ja painepuolella on häiriötekijöitä, jotka heikentävät  puhaltimen suoritusarvoja. SFP-luvulla saadaan tulo- ja poistopuhaltimien yhteenlasketun verkosta otetun...

 LASKUT a)    Tuloilmapuoli Q=V*ρ*cp*ΔT V       = tuloilmavirta, m3/s = 194 l/s / 1000 = 0,194 m3/s ρ        = ilman tiheys, 1,2 kg/m3 cp       = ilman ominaislämpökapasiteetti, 1 kJ/kg°K x 1000 = 1000 J/kg°C ΔT     = tuloilman lämpötilaero, °C = 18,6-16,9 = 1,7°C Q = 0,194 m3/s x 1,2 kg/m3 x 1000 J/kg°C x 1,7°C = 395,76 J/s = 395,76 W / 1000 = 0,39576 kW  b)    Laskenta nestepuolella. Käytä kohdan a kaavaa. V       = nestevirta 0,385 ± 0,003 l/s  ρ        = nesteen tiheys 1 kg/l cp       = ominaislämpökapasiteetti, 4,2 kJ/kg°K x 1000 = 4200 J/kg°C ΔT     = nesteen lämpötilaero °C = (22,1-21,5)-(18,3-17,9) = 0,2 °C Q = 0,385 l/s x 1 kg/l x 4200 J/kg°C x 0,2°C = 323,4 J/s = 323,4 W / 1000 = 0,3234 kW Nestekiertoinen LTO on tuloilman esilämmitystä ...

Melu voi rasittaa elimistöä psyykkisesti, sekä heikentää kuuloa. Melulle on annettu toimenpiderajat. Asumisterveydenasetuksen soveltamisohjeesta saadaan hyvin tietoa, kuinka melua täytyy mitata ja millaiset ovat raja-arvot haitalliselle melulle. Teknisille laitteille on myös asetettu omat rajat, minkä mukaan nähdään, milloin esimerkiksi ilmanvaihtokone aiheuttaa liikaa melua niin, että se haittaa asukasta ja voi aiheuttaa seurauksia asukkaan terveydentilaan. Teknisten laitteiden melun tulee täyttää päivä- ja yöajan keskiäänitasot ja myös pienitaajuisen melun toimenpiderajat ja sen lisäksi teknisten laitteiden yöaikaisen melun enimmäistasojen LAF max klo 22–07 tulee olla alle 33 dB. Jos melutapahtumia on erityisen vähän, niiden kesto lyhyt ja tapahtumien väliin jää sellaista vähämeluista aikaa, jona melu ei vaikeuta nukahtamista tai uudelleen nukahtamista, voidaan hyväksyä tätä suurempia enimmäistason arvoja kuitenkin siten, että yli 45 dB tasoja ei esiinny lainkaan. Ohessa esimerkk...

Pisteiden 1 ja 2 välillä nähdään, että kun RH pienenee (67%) ja lämpötila kasvaa (20,2­°C) niin ominaiskosteus pysyy suht samana. Pisteiden 2 ja 3 välillä lämpötila pysyy suhteellisen samana, mutta RH kasvaa 62% ja ominaiskosteus kasvaa 63,26 g/kg. Pisteiden 3 ja 4 välinen lämpötilamuutos on 5,6°C, jolloin RH pienenee 35%. Ominaiskosteus pysyy suht samana. Pisteiden 4 ja 5 lämpötila pienenee 6°C ja RH kasvaa 18%, jolloin ominaiskosteus pienenee hieman (0,76 g/kg). Pisteiden 1 ja 2 välillä nähdään, että lämpötilan kasvaessa 17°C RH pienenee rajusti (89%) ja  ominaiskosteus pysyy suhteellisen samana (4,02 g/kg ja 1,27 g/kg). Pisteiden 2 ja 3 välillä lämpötilaero on 2,5°C ja RH on kasvanut 52%. Ominaiskosteus on muuttunut 11,98 g/kg. Pisteiden 3 ja 4 välinen lämpötilamuutos on 13,4°C ja RH pinenee 14%. Ominaiskosteus kasvaa 6,67 g/kg. Pisteiden 1 ja 2 välillä lämpötila kasvaa 9°C ja RH pienenee 60%. Ominaiskosteus pysyy suht samana. Pisteiden 2 ja 3 välillä ...

Suhteellinen säätö:  Suhteellinen säätö toteutetaan siten, että ilmanvaihtokanaviston asennusvaiheessa kaikki kanaviston säätöpellit ja venttiilit asetetaan auki asentoon. Jonka jälkeen mitataan päätelaitteiden/venttiilien tilavuusvirrat, jonka jälkeen mitatuista ja suunnitelluista tilavuusvirroista lasketaan suhde. Tilavuusvirtojen säätö aloitetaan venttiilistä, jossa on suurin painehäviö. Tätä venttiiliä, kutsutaan referenssiventtiiliksi, jonka täytyy olla täysin auki säädön alkaessa. Tämän jälkeen tarkastellaan referenssiventtiilin viereistä venttiiliä ja venttiilin suhteellinen tilavuusvirta säädetään samaan suhteelliseen arvoon kuin referenssiventtiili. Säätötyötä jatketaan venttiili kerrallaan ja jokaista säädettävää venttiiliä verrataan suhteellisesti aina referenssiventtiiliin. Kun kaikki päätelaitteet on suhteellisesti säädetty toisiinsa nähden, siirrytään säätämään säätöpeltien tilavuusvirtoja.  Seuraava vaihe aloitetaan aina referenssihaaran tai referenssivent...

Lämpötilojen tarkastelu onko tapahtunut mitään erityistä, jos muutoksia mitä on tapahtunut: Tarkastelu välillä 12-13.3 jäteilman ja tuloilman lämpötilat olivat kohonneita tietyillä aika väleillä, mutta ne pysyivät muuten melkein samoina. Arvelisin, että lämpötilojen nouseminen johtuisi LTO:sta ja ihmisten määrästä sisätiloissa. Helmikuun data: Helmikuun dataa tarkasteltaessa voi huomata kaikkien lämpötilojen pysyneen melkein samoina illalla ja yöllä, kun taas päivällä esimerkiksi poisto- ja jäteilmojen lämpötilat nousevat. Huomattavissa oli myös, että kun ulkona on kylmempää ulos puhallettavan jäteilman, lämpötila oli pienempi kuin silloin kun ulkona oli lämpimämpää. Jäteilman lämpötilasta pystyy myös päättelemään kuinka paljon energiaa poistoilmasta on saatu otettua talteen. Jäteilman kylmemmästä lämpötilasta huomattiin se, että lämpöä on saatu otettua talteen enemmän kuin niinä hetkinä, jolloin se on ollut korkeampi.  Korkeaan poistoilman lämpötilaan vaikuttaaa var...

Ilmanjakotavat: Ilmanjakotavat voidaan jakaa kolmeen eri tapaukseen, jotka ovat syrjäyttävä, laminaarinen ja sekoittava ilmanjako. Eroavaisuudet: Syrjäyttävässä ilmanjaossa ilma tuodaan pienellä nopeudella huonetilan oleskeluvyöhykkeelle, joten tuloilma ei sekoitu huoneilmaan vaan se syrjäyttää sen. Syrjäyttävästä ilmanjaosta käytetään myös nimitystä piennopeusilmanjako.  Laminaarisessa ilmanjaossa ilma yritetään tuoda huoneeseen tai huomattavaan osaan huonetta mahdollisimman tasaisella ja pyörteettömällä ilmavirtauksella. Ilma jaetaan huoneisiin suurista pinnoista esimerkiksi katosta tai seinästä. Laminaarinen ilmanjako on hyvä tapa tuoda ilmaa huoneeseen ilmavirtoja vedottomasti. Sekoittavassa ilmanjaossa ilma tuodaan huoneesee päätelaitteesta suurella nopeudella, joillon tuloilma tunkeutuu syvälle huoneilmaan.Tämän ansiosta saavutetaan tasaiset olosuhteet koko huoneessa. Missä tiloissa käytetään: Laminaarista ilmanjakoa käytetetään esimerkiksi leikkaussaleissa. S...

Lämmön talteenoton lämpötilahyötysuhteen vaatimukset uudessa, 1.1.2018 voimaan astuvassa direktiivissä ovat muissa kuin nestekiertoisissa LTO:issa η t  ≥ 73 % ja nestekiertoisissa LTO:issa η t  ≥ 68 %. Laskenta suoritetaan yhtä suurilla ilmamassavirroilla kuivissa olosuhteissa, joissa kosteus on 0 % ja ulko- ja poistoilman lämpötilaero 20 °C (ulkoilma +5 °C ja poistoilma +25 °C). Tehtävässä iv-koneen ilmamäärä säädettiin, että se on poisto- ja tuloilmassa noin 350 l/s. LTO:n hyötysuhteen laskemiseen käytettiin alla olevaa kaavaa: LTO:n hyötysuhde lämpötilan funktiona: Kuvassa vaaka-akselilla pyörimisnopeus, pystyakselilla LTO hyötysuhde % Kuvasta voi huomata, että hyötysuhde pysyy samana, kun pyörimisnopeus on 79-85% ja 97-100%.