lLMANKOSTUTUS




Pisteiden 1 ja 2 välillä nähdään, että kun RH pienenee (67%) ja lämpötila kasvaa (20,2­°C) niin ominaiskosteus pysyy suht samana.
Pisteiden 2 ja 3 välillä lämpötila pysyy suhteellisen samana, mutta RH kasvaa 62% ja ominaiskosteus kasvaa 63,26 g/kg.
Pisteiden 3 ja 4 välinen lämpötilamuutos on 5,6°C, jolloin RH pienenee 35%. Ominaiskosteus pysyy suht samana.
Pisteiden 4 ja 5 lämpötila pienenee 6°C ja RH kasvaa 18%, jolloin ominaiskosteus pienenee hieman (0,76 g/kg).

Pisteiden 1 ja 2 välillä nähdään, että lämpötilan kasvaessa 17°C RH pienenee rajusti (89%) ja  ominaiskosteus pysyy suhteellisen samana (4,02 g/kg ja 1,27 g/kg).
Pisteiden 2 ja 3 välillä lämpötilaero on 2,5°C ja RH on kasvanut 52%. Ominaiskosteus on muuttunut 11,98 g/kg.
Pisteiden 3 ja 4 välinen lämpötilamuutos on 13,4°C ja RH pinenee 14%. Ominaiskosteus kasvaa 6,67 g/kg.

Pisteiden 1 ja 2 välillä lämpötila kasvaa 9°C ja RH pienenee 60%. Ominaiskosteus pysyy suht samana.
Pisteiden 2 ja 3 välillä lämpötila pysyy suhteellisen samana ja RH kasvaa 68%, kun ominaiskosteus kasvaa 6,55 g/kg.
Pisteiden 3 ja 4 välillä lämpötilä nousee 5,2°C ja RH pysyy suhteellisen samana, samoin ominaiskosteus.44%
Pisteiden 4 ja 5 välinen lämpötila muutos on +5,2°C, suhteellinen kosteus pienee 44% ja ominaiskosteus pysyy suhteellisen samana.


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

PUHALLINTEKNISTEN OMINAISUUKSIEN TUTKIMINEN

Kuva
POHDINTA Ilmanvaihtokoneen puhallinta valittaessa tulee ottaa huomioon käyttökohde. Puhaltimia on erilaisia ja ne sopivat erilaisiin käyttötarkoituksiin. Kanavapuhaltimet ovat hyvin pieniä ilmavirtoja varten.  Keskipakopuhaltimet sopivat laajalle tilavuusvirta- ja painealueelle hyvin pieniä paineenkorotuksia lukuun ottamatta. Käyttökohteita muun muassa teollisuuskohteet sekä hitsauspaikkojen kohdepoistopuhaltimet. Aksaalipuhaltimet sopivat suuriin tilavuusviertoihin ja pieniin paineenkorotuksiin. Käyttökohteita ovat muun muassa teknisten tilojen jäähdytys, erillispoistot, esikäsittelypuhaltimet ja koneellinen savunpoisto. Todellisessa tilanteessa koteloon asennetulla ja kanavaan tai kammioon  liitetyllä puhaltimella ei päästä kyseiseen hyötysuhteeseen, koska  puhaltimen imu- ja painepuolella on häiriötekijöitä, jotka heikentävät  puhaltimen suoritusarvoja. SFP-luvulla saadaan tulo- ja poistopuhaltimien yhteenlasketun verkosta otetun...
Lue lisää

KANAVAVARUSTEEN TUTKIMINEN

Kuva
Säädettävänä kanavavarusteena on SHH-100 tuloilmahajotin ja tila vuusvirta sekä paine on mitattu Swema 300:lla. K-arvot saadaan laskettua kaavasta qv = k x (neliöjuuri)▲pm johdetulla kaavalla k=qv/(neliöjuuri)▲pm.  Yhtälössä: qv = ilmavirta, l/s ▲pm= mittauspaine-ero. Tulokset: Tässä labratyössä harjoitellaan kanavavarusteen (esim. iris-säätöpelti tai päätelaite) säätämistä sekä k-arvon laskentaa. Tuloilmahajotin toimii parhaiten paineilla 11,9 - 100 Pa. Tilavuusvirran mittaus epävarmuus on +- 2,50l/s, joka löytyy Sweman kalibrointitodistuksen taulukosta.  k-arvo on 2,3310, joka on hieman hieman pienempi kuin laitevalmistajan 3,6.
Lue lisää

NESTEKIERTOINEN LÄMMÖN TALTEENOTTO

 LASKUT a)    Tuloilmapuoli Q=V*ρ*cp*ΔT V       = tuloilmavirta, m3/s = 194 l/s / 1000 = 0,194 m3/s ρ        = ilman tiheys, 1,2 kg/m3 cp       = ilman ominaislämpökapasiteetti, 1 kJ/kg°K x 1000 = 1000 J/kg°C ΔT     = tuloilman lämpötilaero, °C = 18,6-16,9 = 1,7°C Q = 0,194 m3/s x 1,2 kg/m3 x 1000 J/kg°C x 1,7°C = 395,76 J/s = 395,76 W / 1000 = 0,39576 kW  b)    Laskenta nestepuolella. Käytä kohdan a kaavaa. V       = nestevirta 0,385 ± 0,003 l/s  ρ        = nesteen tiheys 1 kg/l cp       = ominaislämpökapasiteetti, 4,2 kJ/kg°K x 1000 = 4200 J/kg°C ΔT     = nesteen lämpötilaero °C = (22,1-21,5)-(18,3-17,9) = 0,2 °C Q = 0,385 l/s x 1 kg/l x 4200 J/kg°C x 0,2°C = 323,4 J/s = 323,4 W / 1000 = 0,3234 kW Nestekiertoinen LTO on tuloilman esilämmitystä ...
Lue lisää