NESTEKIERTOINEN LÄMMÖN TALTEENOTTO

 LASKUT

a)    Tuloilmapuoli

Q=V*ρ*cp*ΔT

V       = tuloilmavirta, m3/s = 194 l/s / 1000 = 0,194 m3/s

ρ        = ilman tiheys, 1,2 kg/m3

cp       = ilman ominaislämpökapasiteetti, 1 kJ/kg°K x 1000 = 1000 J/kg°C

ΔT     = tuloilman lämpötilaero, °C = 18,6-16,9 = 1,7°C


Q = 0,194 m3/s x 1,2 kg/m3 x 1000 J/kg°C x 1,7°C = 395,76 J/s = 395,76 W / 1000 = 0,39576 kW 

b)    Laskenta nestepuolella. Käytä kohdan a kaavaa.

V       = nestevirta 0,385 ± 0,003 l/s 

ρ        = nesteen tiheys 1 kg/l

cp       = ominaislämpökapasiteetti, 4,2 kJ/kg°K x 1000 = 4200 J/kg°C

ΔT     = nesteen lämpötilaero °C = (22,1-21,5)-(18,3-17,9) = 0,2 °C

Q = 0,385 l/s x 1 kg/l x 4200 J/kg°C x 0,2°C = 323,4 J/s = 323,4 W / 1000 = 0,3234 kW

Nestekiertoinen LTO on tuloilman esilämmitystä poistoilmasta saadulla lämpöenergialla. Pääkomponentteja on 3:
• lämmönsiirrin esilämmitystä varten tuloilmanvaihtokoneessa
• lämmönsiirrin energiantalteenottoa varten poistoilmanvaihtokoneessa
• kiertopumppu, joka kierrättää nestettä lämmönsiirtimien välillä.

Nestekiertoisessa LTO:ssa on kehnommat lämmöntalteenoton hyötysuhteet verrattuna
eri lämmöntalteenottojärjestelmiin, sillä lämpö siirtyy kaksi kertaa. Perinteisillä kytkennöillä yksi kiertopumppu pitää huolta koko nesteverkoston toiminnasta. 

Lämpöpattereiden virtausta pystytään säätämään patterin alaventtiilistä. Patterit on liitetty vesijärjestelmään niin, että pattereissa kiertää kuuma vesi, joka lämmittää niitä. Lämpöpatterin lämpöä voidaan säätää venttiilistä, joka on yleensä kiinni patterissa.

Nestekiertoinen LTO on toki monipuolisempi, mutta joskus yksinkertaisuudestakin on hyötyä, kuten lämmöntalteenoton hyötysuhteen puolesta.