ILMANJAKO

Ilmanjakotavat:

 Ilmanjakotavat voidaan jakaa kolmeen eri tapaukseen, jotka ovat syrjäyttävä, laminaarinen ja sekoittava ilmanjako.

 Eroavaisuudet:

 Syrjäyttävässä ilmanjaossa ilma tuodaan pienellä nopeudella huonetilan oleskeluvyöhykkeelle, joten tuloilma ei sekoitu huoneilmaan vaan se syrjäyttää sen. Syrjäyttävästä ilmanjaosta käytetään myös nimitystä piennopeusilmanjako. 

 Laminaarisessa ilmanjaossa ilma yritetään tuoda huoneeseen tai huomattavaan osaan huonetta mahdollisimman tasaisella ja pyörteettömällä ilmavirtauksella. Ilma jaetaan huoneisiin suurista pinnoista esimerkiksi katosta tai seinästä. Laminaarinen ilmanjako on hyvä tapa tuoda ilmaa huoneeseen ilmavirtoja vedottomasti.

 Sekoittavassa ilmanjaossa ilma tuodaan huoneesee päätelaitteesta suurella nopeudella, joillon tuloilma tunkeutuu syvälle huoneilmaan.Tämän ansiosta saavutetaan tasaiset olosuhteet koko huoneessa.

 Missä tiloissa käytetään:

 Laminaarista ilmanjakoa käytetetään esimerkiksi leikkaussaleissa.

 Syrjäyttävää ilmanjakoa käytetään korkeissa tiloissa esimerkiksi avokonttoreissa ja tehdashalleissa.

 Sekoittava ilmanjako soveltuu hyvin luokkahuoneisiin ja omakotitaloihin.

 Mitä tulee ottaa huomioon:

 Sekoittavassa ilmanjaossa ilmavirtauksen nopeus on usein yli 2 m/s, jonka vuoksi laitteiden sijoittelussa tulee ottaa huomioon ettei oleskeluvyöhykkeelle muodostu vetoisuutta. 





Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

PUHALLINTEKNISTEN OMINAISUUKSIEN TUTKIMINEN

Kuva
POHDINTA Ilmanvaihtokoneen puhallinta valittaessa tulee ottaa huomioon käyttökohde. Puhaltimia on erilaisia ja ne sopivat erilaisiin käyttötarkoituksiin. Kanavapuhaltimet ovat hyvin pieniä ilmavirtoja varten.  Keskipakopuhaltimet sopivat laajalle tilavuusvirta- ja painealueelle hyvin pieniä paineenkorotuksia lukuun ottamatta. Käyttökohteita muun muassa teollisuuskohteet sekä hitsauspaikkojen kohdepoistopuhaltimet. Aksaalipuhaltimet sopivat suuriin tilavuusviertoihin ja pieniin paineenkorotuksiin. Käyttökohteita ovat muun muassa teknisten tilojen jäähdytys, erillispoistot, esikäsittelypuhaltimet ja koneellinen savunpoisto. Todellisessa tilanteessa koteloon asennetulla ja kanavaan tai kammioon  liitetyllä puhaltimella ei päästä kyseiseen hyötysuhteeseen, koska  puhaltimen imu- ja painepuolella on häiriötekijöitä, jotka heikentävät  puhaltimen suoritusarvoja. SFP-luvulla saadaan tulo- ja poistopuhaltimien yhteenlasketun verkosta otetun...
Lue lisää

KANAVAVARUSTEEN TUTKIMINEN

Kuva
Säädettävänä kanavavarusteena on SHH-100 tuloilmahajotin ja tila vuusvirta sekä paine on mitattu Swema 300:lla. K-arvot saadaan laskettua kaavasta qv = k x (neliöjuuri)▲pm johdetulla kaavalla k=qv/(neliöjuuri)▲pm.  Yhtälössä: qv = ilmavirta, l/s ▲pm= mittauspaine-ero. Tulokset: Tässä labratyössä harjoitellaan kanavavarusteen (esim. iris-säätöpelti tai päätelaite) säätämistä sekä k-arvon laskentaa. Tuloilmahajotin toimii parhaiten paineilla 11,9 - 100 Pa. Tilavuusvirran mittaus epävarmuus on +- 2,50l/s, joka löytyy Sweman kalibrointitodistuksen taulukosta.  k-arvo on 2,3310, joka on hieman hieman pienempi kuin laitevalmistajan 3,6.
Lue lisää

NESTEKIERTOINEN LÄMMÖN TALTEENOTTO

 LASKUT a)    Tuloilmapuoli Q=V*ρ*cp*ΔT V       = tuloilmavirta, m3/s = 194 l/s / 1000 = 0,194 m3/s ρ        = ilman tiheys, 1,2 kg/m3 cp       = ilman ominaislämpökapasiteetti, 1 kJ/kg°K x 1000 = 1000 J/kg°C ΔT     = tuloilman lämpötilaero, °C = 18,6-16,9 = 1,7°C Q = 0,194 m3/s x 1,2 kg/m3 x 1000 J/kg°C x 1,7°C = 395,76 J/s = 395,76 W / 1000 = 0,39576 kW  b)    Laskenta nestepuolella. Käytä kohdan a kaavaa. V       = nestevirta 0,385 ± 0,003 l/s  ρ        = nesteen tiheys 1 kg/l cp       = ominaislämpökapasiteetti, 4,2 kJ/kg°K x 1000 = 4200 J/kg°C ΔT     = nesteen lämpötilaero °C = (22,1-21,5)-(18,3-17,9) = 0,2 °C Q = 0,385 l/s x 1 kg/l x 4200 J/kg°C x 0,2°C = 323,4 J/s = 323,4 W / 1000 = 0,3234 kW Nestekiertoinen LTO on tuloilman esilämmitystä ...
Lue lisää