VAIHTUVAN ILMAVIRRAN JÄRJESTELMÄ

Tehtävässä oli tarkoituksena perehtyä tarpeenmukaiseen ilmanvaihtoon. Paine-eron piti olla mahdollisimman pieni. Kuitenkin vähintään 10 Pascal, jotta ilma liikkuu laminaarisesti iris-pellissä. Tehtävässä oli tarkoituksena pyrkiä energiatehokkuuteen, joka periaatteessa tarkoittaa sitä, että puhaltimessa on vähemmän kierroksia. Näin säästetään energiaa. Vakioilmavirran osa (ylempi iv-kanava) oli 80l/s ja muuttuvan ilmavirranosa 60 l/s ja tehostukseksi piti saada 125 l/s.

Laitteisto koostuu: Puhallin, 2 kanavaa, 2 säätöpeltiä (automaattinen säätöpelti belimo, iris-pelti).

 Taajuusmuuttuja:
q= k (sqrt PA)

 Saatiin kokonaispaineeksi 35 Pascalia ja iris-pellissä 13 Pascalia

 24 x sqrt (13) =  86,533..

 Luku 24 saatiin iris-säätöpellin asennon ja koon mukaan taulukosta.

Järjestelmää voidaan ohjata puhelimella WAGO-sovelluksella. Muuttuvan ilmavirranjärjestelmässä VAV (Variable Air Volume) tulo- ja poistoilman virtaus muuttuu tarpeen mukaan. Muuttuvan ilmavirranjärjestelmällä saadaan aikaan sisätilojen tarpeenmukainen ilmanvaihto. 




 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

PUHALLINTEKNISTEN OMINAISUUKSIEN TUTKIMINEN

Kuva
POHDINTA Ilmanvaihtokoneen puhallinta valittaessa tulee ottaa huomioon käyttökohde. Puhaltimia on erilaisia ja ne sopivat erilaisiin käyttötarkoituksiin. Kanavapuhaltimet ovat hyvin pieniä ilmavirtoja varten.  Keskipakopuhaltimet sopivat laajalle tilavuusvirta- ja painealueelle hyvin pieniä paineenkorotuksia lukuun ottamatta. Käyttökohteita muun muassa teollisuuskohteet sekä hitsauspaikkojen kohdepoistopuhaltimet. Aksaalipuhaltimet sopivat suuriin tilavuusviertoihin ja pieniin paineenkorotuksiin. Käyttökohteita ovat muun muassa teknisten tilojen jäähdytys, erillispoistot, esikäsittelypuhaltimet ja koneellinen savunpoisto. Todellisessa tilanteessa koteloon asennetulla ja kanavaan tai kammioon  liitetyllä puhaltimella ei päästä kyseiseen hyötysuhteeseen, koska  puhaltimen imu- ja painepuolella on häiriötekijöitä, jotka heikentävät  puhaltimen suoritusarvoja. SFP-luvulla saadaan tulo- ja poistopuhaltimien yhteenlasketun verkosta otetun...
Lue lisää

KANAVAVARUSTEEN TUTKIMINEN

Kuva
Säädettävänä kanavavarusteena on SHH-100 tuloilmahajotin ja tila vuusvirta sekä paine on mitattu Swema 300:lla. K-arvot saadaan laskettua kaavasta qv = k x (neliöjuuri)▲pm johdetulla kaavalla k=qv/(neliöjuuri)▲pm.  Yhtälössä: qv = ilmavirta, l/s ▲pm= mittauspaine-ero. Tulokset: Tässä labratyössä harjoitellaan kanavavarusteen (esim. iris-säätöpelti tai päätelaite) säätämistä sekä k-arvon laskentaa. Tuloilmahajotin toimii parhaiten paineilla 11,9 - 100 Pa. Tilavuusvirran mittaus epävarmuus on +- 2,50l/s, joka löytyy Sweman kalibrointitodistuksen taulukosta.  k-arvo on 2,3310, joka on hieman hieman pienempi kuin laitevalmistajan 3,6.
Lue lisää

NESTEKIERTOINEN LÄMMÖN TALTEENOTTO

 LASKUT a)    Tuloilmapuoli Q=V*ρ*cp*ΔT V       = tuloilmavirta, m3/s = 194 l/s / 1000 = 0,194 m3/s ρ        = ilman tiheys, 1,2 kg/m3 cp       = ilman ominaislämpökapasiteetti, 1 kJ/kg°K x 1000 = 1000 J/kg°C ΔT     = tuloilman lämpötilaero, °C = 18,6-16,9 = 1,7°C Q = 0,194 m3/s x 1,2 kg/m3 x 1000 J/kg°C x 1,7°C = 395,76 J/s = 395,76 W / 1000 = 0,39576 kW  b)    Laskenta nestepuolella. Käytä kohdan a kaavaa. V       = nestevirta 0,385 ± 0,003 l/s  ρ        = nesteen tiheys 1 kg/l cp       = ominaislämpökapasiteetti, 4,2 kJ/kg°K x 1000 = 4200 J/kg°C ΔT     = nesteen lämpötilaero °C = (22,1-21,5)-(18,3-17,9) = 0,2 °C Q = 0,385 l/s x 1 kg/l x 4200 J/kg°C x 0,2°C = 323,4 J/s = 323,4 W / 1000 = 0,3234 kW Nestekiertoinen LTO on tuloilman esilämmitystä ...
Lue lisää