ILMANVAIHTOKANAVAT, KANAVISTOVARUSTEET JA PÄÄTELAITTEET

Rakennuksissa käytetään yleensä pyöreitä kanavia tai suorakaidekanavia. Yleensä peltikanavien materiaali on sinkitetty teräs, mutta se voi olla myös ruostumaton tai hapon kestävä teräs. Kanavat tulee yleensä valmistaa palamattomista rakennustarvikkeista. 

Pyöreiden kanavien halkaisija koot ovat 63 mm ­— 1250 mm, mutta koko 63mm on hyvin harvinainen. Suomessa tavallisesti kanavat toimitetaan 3 m:n tai 6 m:n mittaisina. Pienissä kierresaumakanavissa on valmistajan mukaan saatavina koot 200, 250 tai 315 mm. Suorakaidekanavien standardimitat sivuille ovat alkaen 200 mm x 100 mm ja suurimmillaan 2000 mm x 1200 mm. 


Keittiöhuuva

Ulkoseinän poistoilma

Lautasmallin tuloilma

Lautasmallin poistoilma

Suorakaiteen muotoinen kanava

Liesituuletin (poistoilma)


Syrjäyttävä tuloilma

Hajoittava poistoilma

Poistoilma

Tuloilman reikäventtiili
Äänenvaimennin

Pyöreäkanava

Säätöpelti (Iris)

Säätö- ja sulkupelti

Säätö- ja sulkupelti (sisältä kuvattuna)

Kommentit

  1. Anna Forsström2. kesäkuuta 2020 klo 3.20

    Hyvin olette löytäneet erilaisia kanavavarusteita labrasta. Hyvät ja informatiiviset kuvat.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

PUHALLINTEKNISTEN OMINAISUUKSIEN TUTKIMINEN

Kuva
POHDINTA Ilmanvaihtokoneen puhallinta valittaessa tulee ottaa huomioon käyttökohde. Puhaltimia on erilaisia ja ne sopivat erilaisiin käyttötarkoituksiin. Kanavapuhaltimet ovat hyvin pieniä ilmavirtoja varten.  Keskipakopuhaltimet sopivat laajalle tilavuusvirta- ja painealueelle hyvin pieniä paineenkorotuksia lukuun ottamatta. Käyttökohteita muun muassa teollisuuskohteet sekä hitsauspaikkojen kohdepoistopuhaltimet. Aksaalipuhaltimet sopivat suuriin tilavuusviertoihin ja pieniin paineenkorotuksiin. Käyttökohteita ovat muun muassa teknisten tilojen jäähdytys, erillispoistot, esikäsittelypuhaltimet ja koneellinen savunpoisto. Todellisessa tilanteessa koteloon asennetulla ja kanavaan tai kammioon  liitetyllä puhaltimella ei päästä kyseiseen hyötysuhteeseen, koska  puhaltimen imu- ja painepuolella on häiriötekijöitä, jotka heikentävät  puhaltimen suoritusarvoja. SFP-luvulla saadaan tulo- ja poistopuhaltimien yhteenlasketun verkosta otetun...
Lue lisää

KANAVAVARUSTEEN TUTKIMINEN

Kuva
Säädettävänä kanavavarusteena on SHH-100 tuloilmahajotin ja tila vuusvirta sekä paine on mitattu Swema 300:lla. K-arvot saadaan laskettua kaavasta qv = k x (neliöjuuri)▲pm johdetulla kaavalla k=qv/(neliöjuuri)▲pm.  Yhtälössä: qv = ilmavirta, l/s ▲pm= mittauspaine-ero. Tulokset: Tässä labratyössä harjoitellaan kanavavarusteen (esim. iris-säätöpelti tai päätelaite) säätämistä sekä k-arvon laskentaa. Tuloilmahajotin toimii parhaiten paineilla 11,9 - 100 Pa. Tilavuusvirran mittaus epävarmuus on +- 2,50l/s, joka löytyy Sweman kalibrointitodistuksen taulukosta.  k-arvo on 2,3310, joka on hieman hieman pienempi kuin laitevalmistajan 3,6.
Lue lisää

NESTEKIERTOINEN LÄMMÖN TALTEENOTTO

 LASKUT a)    Tuloilmapuoli Q=V*ρ*cp*ΔT V       = tuloilmavirta, m3/s = 194 l/s / 1000 = 0,194 m3/s ρ        = ilman tiheys, 1,2 kg/m3 cp       = ilman ominaislämpökapasiteetti, 1 kJ/kg°K x 1000 = 1000 J/kg°C ΔT     = tuloilman lämpötilaero, °C = 18,6-16,9 = 1,7°C Q = 0,194 m3/s x 1,2 kg/m3 x 1000 J/kg°C x 1,7°C = 395,76 J/s = 395,76 W / 1000 = 0,39576 kW  b)    Laskenta nestepuolella. Käytä kohdan a kaavaa. V       = nestevirta 0,385 ± 0,003 l/s  ρ        = nesteen tiheys 1 kg/l cp       = ominaislämpökapasiteetti, 4,2 kJ/kg°K x 1000 = 4200 J/kg°C ΔT     = nesteen lämpötilaero °C = (22,1-21,5)-(18,3-17,9) = 0,2 °C Q = 0,385 l/s x 1 kg/l x 4200 J/kg°C x 0,2°C = 323,4 J/s = 323,4 W / 1000 = 0,3234 kW Nestekiertoinen LTO on tuloilman esilämmitystä ...
Lue lisää